Näin validoit bisnesideasi alle tonnilla

Suomalainen kansantauti on kehitellä bisnesideaa vuosia jossain pimeän kellarin sopukoilla ja hioa tuote viimeisen päälle kuntoon, ennen kuin asiakkaita aletaan edes miettimään. Valmis tuote on toki kiva asia, mutta bisnesmielessä on melkoinen riski investoida aikaa ja rahaa sellaiseen tuotteeseen, joka ei välttämättä edes kiinnosta ketään.

Yritin välttää samaisen kansantaudin kassavirranhallintasofta Woudin kanssa. Tein liikeidealle kevyen validoinnin ennen töihin tarttumista. Idean testaamiseen tarvittiin alle tonni käteistä, vähän mielikuvitusta ja pientä vaivannäköä verkkosivuston muokkaamisessa.

Näin se käy:

  • Keksi tuotteelle työnimi. Sen täytyy olla uniikki, yksinkertainen ja se voi olla myös vähän hauska. Älä kuitenkaan käytä tähän liikaa aikaa.
  • Osta valmis sivupohja (tai lataa sellainen ilmaiseksi esimerkiksi HtmlUP-palvelusta). Jos tarvitset logon, osta sellainen kuvapankista tai tilaa se graafikolta.*
  • Kirjoita naseva myyntiteksti.
  • Osta itsellesi domain (mielellään työnimi.com) ja hanki verkkohotelli. Koska et tarvitse julkaisujärjestelmää, sivutilaa saa edullisestikin.
  • Lisää sivulle uutiskirjeen tilauslomake (ns. Call to Action -nappi, joka on yleensä sivupohjissa jo valmiina), käyttäen esimerkiksi MailChimpin tai Campaign Monitorin ilmaisversiota.
  • Julkaise sivusto.
  • Osta Google AdWords mainoksia, jotka on kohdistettu kohderyhmällesi (voit tehdä myös kohdennettuja kampanjoita, esimerkiksi USA:n länsirannikolle, Romaniaan tai vaikka Helsinkiin).
  • Muista asentaa sivustolle ilmainen Google Analytics-ohjelma.
  • Profit!

Kun olet pyörittänyt Google AdWords-kampanjaa vaikka kuukauden, saat melko hyvän käsityksen siitä millainen kiinnostus markkinoilla on. Jos sähköpostilistallasi on satoja käyttäjiä yhteystietoineen, voi olla aika siirtyä tuotekehittelyssä eteenpäin. Nyt sinulla on myös joukko innokkaita pilottitestaajia tuotteelle.

*) Huom! jos ja kun tuoteideasi kehittyy elinkelpoiseksi tuotteeksi, en missään nimessä suosittele, että turvaudut kuvapankkilogoihin. Tarviset tuotteellesi tai palvelullesi uniikin ilmeen, joka tukee tuote- tai palvelulupausta suunnittelun keinoin. Älä pihistele.

Wouti 0.1

Henkilökohtainen koodausspurttini pääsi ensimmäiseen etappiinsa. Sain Woudin ensimmäisen version julkaisukuntoon, ja se löytyy osoitteesta wouti.fi. Phew.

Wouti
Tiesin alusta saakka, että en ole tekemässä kirjanpitosoftaa. Koko tuotteen ydinajatus on, että on tärkeämpää seurata kassaa mieluummin tonnin tarkkuudella kuin eurolleen – yksittäisten hilujen seuraaminen on lillukanvarsiin takertumista, kun tavoitteena on huolehtia kassan riittävyydestä. Tämä tarkoitti toisaalta sekä senttien jättämistä laskelmista, että tarkastelun rajoittamista vain viikkotasolle päivätason sijaan. Koska olen pyöritellyt saman tuotteen raakaversiota Google Docsissa jo monta vuotta, itselleni oli aika selkeää miten asioiden tulisi toimia.

Tuotteen lanseerausta hidasti hieman se, että kirjoitin koko softan kerran uusiksi. Tämä tapahtui siksi, että ensimmäisellä kerralla en ihan vielä tajunnut miten tietorakenteet olisi kannattanut tehdä. Toisella kerralla syvennyin myös enemmän TDD-ohjelmoinnin (Test Driven Development) käytäntöihin, mikä tarkoitti tietenkin lisätyötä. Testejä kertyi yli 400 kpl, ja koodia on vain 1/3 testien määrään verrattuna. Versionhallinnan käyttäminen (GIT) auttoi kun pari kertaa tuli kunnon facepalm-hetki.

En halunnut käyttää aikaa muuhun kuin itse ydinasiaan. Ylläpito on Herokussa, jolloin on paljon vähemmän huolia ylläpidon suhteen. Itse wouti.fi -sivusto on Google App Enginessä (sama homma, ei ylläpitohuolia), maksuliikenteessä käytän Stripea (joka on tajunnanräjäyttävän helppokäyttöinen ja turvallinen kokonaisuus – luottokorttitiedot eivät edes käväise oman palvelimen kautta) ja support-ticketit menevät ZenDeskin kautta.

Kenelle Wouti on tehty?

Wouti sopii parhaiten kasvuhaluisille yrityksille, joilla on jo palkkalistoillaan joitain työntekijöitä ja joiden kuukausittaiset tulot ja menot vaihtelevat sen verran että pelkkä takapuolituntuma ei enää riitä. Woudin avulla saa vähän tavallista enemmän mielenrauhaa, kun näkee visuaalisesti kassan tilanteen.

Mitä seuraavaksi?

Nyt Wouti on siinä kunnossa, että sitä voi käyttää ydinongelman ratkaisemiseen, eli kassavirran hallintaan. Listalla on paljon kehitysideoita, ja lisää voi ehdotella. Seuraavana valmistuu useamman käyttäjän tilit ja alvien automaattilaskelma.

Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen yritys ottaa Woudin käyttöön! :)

Valitsin ohjelmointikielen logon perusteella

Kun kerroin opettelevani koodaamaan, sain vähän vaihtelevaa palautetta. Osa ihmetteli, enimmäkseen hämmästeltiin. Pari ruojaa jopa antoi ymmärtää, että paree olisi jos keskittyisin vain toimaroimaan. Hah! Samalla logiikalla voisi sanoa, että toimarin ei kannata opetella kirjanpitoa tai mitään muutakaan. En uskonut.

En osaa ohjelmoida millään ohjelmointikielellä edes keskikertaisesti. Se on myös vahvuuteni. Tylysti todettuna voisi sanoa, että olen sen verran uuvatti, etten ole oppinut vielä aivan kauhean huonoja tapoja joista pitäisi kovalla vaivalla hankkiutua eroon. Mielessäni oli kyllä selkeä kuva erilaisten ohjelmointikielien parhaista ja huonoista puolista (on todella opettavaista kuunnella koodarien henkistä pissauskilpailua parin oluen jälkeen).

Ruby
Pitkällisen – noin puoli päivää kestäneen – harkinnan jälkeen päädyin valitsemaan ohjelmointikieleksi logon perusteella Rubyn ja frameworkiksi Ruby on Railsin. Toki katselin muitakin vaihtoehtoja: Java haisi liikaa isojen monoliittyritysten maailmalta, Pythonin asentamiseen onnistuin tuhraamaan liikaa aikaa (taas), PHP:tä en haluaisi kosketella enää ikinä ja Node.js on tyypillistä JavaScript-oksennusta.

Iso syy Rubyn valitsemiseen oli myös Linda Liukas. Ohjelmointikielen valinneet ihmiset kertovat paljon itse ohjelmointikielestä. Kaikkien muiden ohjelmointikielten ekosysteemit ovat kauhean äijämäisiä. Ruby ja Ruby on Rails ovat ainakin marginaalisesti vähemmän sitä itseään.

Tykkään myös Rubyn filosofiasta. Ruby on ohjelmointikielenä suunniteltu vähäisimmän hämmennyksen periaatteella (käänsin itse, anteeksi), eli ohjelmointikieli on suunniteltu mahdollisimman ymmärrettäväksi ja ennen kaikkea, kivaksi. Yukihiro Matsumoto, Rubyn kehittäjä kertoo syntyprosessista:

Often people, especially computer engineers, focus on the machines. They think, ”By doing this, the machine will run fast. By doing this, the machine will run more effectively. By doing this, the machine will something something something.” They are focusing on machines. But in fact we need to focus on humans, on how humans care about doing programming or operating the application of the machines. We are the masters. They are the slaves.

Ohjelmointikielen valinnan jälkeen oli aika käydä hommiin. Sen sijaan että olisin vain juossut nettiin etsimään uusimpia tutorialeja, hyppäsin Pragmatic Studion RoR-kurssille. Se kannatti. Videopohjainen kurssi kesti pari viikkoa, ja sinä aikana tuli opittua perusasiat. Kurssin lisäksi vetäisin pari Ruby-kirjaa ja sitten siirryinkin mutustelemaan testipohjaisen ohjelmointimetodiikan saloja. Stack overflow on myös tullut tutuksi.

Ja miltä nyt tuntuu? Hyvältä. Kirjoitin Woudin ihan itse, ja sitten kirjoitin sen uudestaan kun tajusin millaista rapaa olin tehnyt. Nyt sitten hion viimeisintä versiota beta-julkaisukuntoon.

Uusien asioiden opettelu kannattaa aina. Sinäkin voit valita ohjelmoinnin opettelun – tai minkä hyvänsä muunkin uuden asian opettelun – sohvalla löhöämisen sijaan. Mikset aloittaisi jo tänään?

Kaikki kirjoitukset löytyvät blogiarkistosta.