Tekoäly ei vie työpaikkaasi. Se vie työtehtäväsi.

Jokaisella ihmisillä on potentiaali olla jotain suurta. Kukaan ei osaa arvioida, mistä seuraava Einstein, Hawking tai Tesla putkahtaa ulos. Jokaisessa sukupolvessa on omat suurhenkilönsä, joiden yksittäinen panos on kääntänyt koko historian suunnan. Haluamme ajatella, että kehitys tapahtuu jonkun joukon yhteisen vaivannäön ansiosta. Todellisuudessa kuitenkin vain hyvin pieni promille meistä ikinä osoittautuu koko ihmiskunnan kehityksen kannalta arvokkaammaksi kuin ruumiinsa luovuttamat ravinteet hautuumaalla.

Olisi tietysti kauhean kätevää, jos voisi ennustaa kenestä tulee seuraava superkeksijä tai maailmanrauhan rakentaja. Homman juju piilee kuitenkin siinä, että etukäteen on mahdotonta tietää, kuka kuuluu siihen häviävän pieneen tärkeiden ihmisten joukkoon. Jos halutaan optimoida suurhenkilöiden putkahtelu geenialtaasta, ainoa looginen johtopäätös on siis kasvattaa tasaisesti koko ihmiskunnan potentiaalia suurhenkilöiden tuottamiseen.

Tähänhän kotimainen koulutusjärjestelmämmekin perustuu: yritetään mahdollisimman tehokkaasti kaataa perustietoa koko väestön päähän, ja sitten pyöritellään peukaloita ja toivotaan, että mahdollisimman monesta peruspertsasta kehkeytyy vähintään siedettävä veronmaksaja ja parhaimmillaan tulevaisuutta muuttava superkeksijä.

Mitä sinä tekisit tunnin mittaisen työpäivän jälkeen?

Tekoäly ja robotisaatio tulevat kiihdyttämään ihmiskunnan teknologista kehitystä ennen näkemättömällä vauhdilla. Samalla kehitys vie mukanaan työtehtävät, jotka ovat jo aikansa eläneet ja joutavatkin kuolla pois. Tämä kehitys vapauttaa enemmän ja enemmän ihmiskunnan käyttämättömästä potentiaalista tulevaisuuden käyttöön.

On sitten jokaisen oma asia, miten tämän vapautuneen potentiaalin käyttää: joku harrastaa enemmän, joku toinen lukee ja tekee enemmän. Suurin osa ihmisistä toki vain istuu entistä enemmän telkun tai koneen äärellä ja lihoo muodottomaksi läskipalleroksi. Kokonaiskuvassa kuitenkin tulevaisuuden potentiaalisilla  suurhenkilöillä on mahdollisuus tehdä jotain seuraavaa suurta ja merkityksellistä, kun täytyy käyttää vähemmän ja vähemmän aikaa arjen hankaluuksista selviämiseen.

Tämä on tekoälykehityksen suurin siunaus yhteiskunnalle.

Kolme pointtia tekoälystä

Tapasin Suomen tunnetuimman robotisaation puolestapuhujan, Cristina Anderssonin. Oli muuten järkyttävän hauska ja energinen parituntinen! En muista milloin viimeksi olisi saanut puhua yhtä kauan suu vaahdossa tekoälystä ja robottien vaikutuksesta yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Normaalisti keskustelukumppanit ohjaavat keskustelun hienovaraisesti muille urille siinä vaiheessa, kun keskustelu lähestyy singulariteettia ja ihmisen näköisiä androideja. Tällä kertaa kuitenkaan ei ollut kukaan hillitsemässä, eikä Katleenan lyöttäytyminen seuraan varsinaisesti keskustelua rauhoittanut.

Mitä enemmän tekoälystä lukee ja mitä useampia asiantuntijoita haastattelee, sitä selvemmäksi minulle käy, miten ison muutoksen kynnyksellä ollaan. Joka viikko kuuluu uutisia merkittävistä investoinneista ja esimerkkejä robottien ja tekoälyn läpimurroista. Jo lyhyen haastattelukierroksen perusteella minulle on selkeytynyt kolme asiaa:

1. Suomi laahaa tekoälykehityksen perässä

Maailmalla kaadetaan miljardeja tekoälytutkimukseen ja tekoälyteknologioiden käyttöönottoon. Kiina esimerkiksi ilmoitti hiljattain luovansa valtioavusteisesti 15 miljardin dollarin AI-markkinat vuoteen 2018 mennessä (mitä se sitten Kiinan tapauksessa tarkoittaakaan, jää nähtäväksi). Viimeisin positiivinen pilkahdus kotimaasta oli kuitenkin viime viikolla Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

2. Ei ymmärretä miten isosta asiasta on kysymys

Tämä luonnollisesti liittyy edelliseen kohtaan. Koska ei ymmärretä miten perustavanlaatuisen disruptiivisesta asiasta on kysymys, ei tietenkään myös investoida tai tehdä mitään muutakaan tulevaisuuden eteen. Meillä väännetään sellutehtaiden ja kaivosten kohtaloista, mutta samaan aikaan maailmalla rakennetaan jo toisenlaista todellisuutta. Tämän näkee jo siitäkin, miten robottiautoihin suhtaudutaan.

3. Tekoälykehityksen kovassa ytimessä on ihminen ja ihmisyys

Itse teknologiaa ja ohjelmointia olennaisemmassa roolissa on kuitenkin kysymys, mitä ihmisyys oikeastaan tarkoittaa? On mahdotonta suunnitella ihmismäisesti toimivia tekoälyjärjestelmiä tai robotteja, ellei ole selkeyttä siitäkään, mikä tekee jostain käytöksestä tai toiminnasta ihmismäistä. Miten esimerkiksi määritellään tietoisuus, ja miten se on ohjelmallisesti toteutettavissa tai testattavissa? Tai miten voidaan suunnitella eettisesti kiva tekoäly, joka haluaisi suojella ihmiselämää? Entä onko kaikki elämä suojelemisen arvoista? Mihin hintaan? Miten määritellään uteliaisuus? Entä rakkaus? Miten koneelle opetetaan tunneälyä? Entä sarkasmia?

Nämä kysymykset voivat tuntua tarpeettomilta tai jopa turhilta. Ne ovat kuitenkin tärkeitä kysymyksiä silloin, kun yritetään rakentaa järjestelmiä, jotka ovat interaktiivisessa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

Tekoälytutkimukseen panostaminen ei ole fiksua pelkästään akateemisen mielenkiinnon vuoksi, vaan siitä on yhteiskunnalle myös valtavia taloudellisiakin hyötyjä. Esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA arvioi, että pelkästään Persianlahden sodassa käytetty logistiikkatekoäly DART maksoi viikossa takaisin sen mitä DARPA oli laittanut rahaa tekoälytutkimukseen 30 vuoden aikana. 

Esimerkki tekoälyn kasvattamasta markkinasta: TrademarkNow

Tekoälyohjelmistojen kehittyminen ja robotiikka todellakin tuhoavat työpaikkoja. Monen mielestä se on paha asia, mutta itse en lukeudu tähän porukkaan. Teknologinen kehittyminen on luonnollinen tapa päästä jatkuvaan arvonnousuun, joka on taas välttämätön osa markkinataloutta. Ja jos vie ajatusta vähän pidemmälle, teknologinen kehittyminen ja sen mahdollistama talouden kasvu ovat demokratian ja hyvinvoinnin ainoa suoja.

Haastattelin uutta kirjaani varten (50 keissiä tekoälystä) kotimaisia yrityksiä, jotka käyttävät toiminnassaan tekoälyteknologioita. Samalla löytyi erinomainen esimerkki siitä, miten positiivinen vaikutus tekoälyllä on suppeallekin bisnekselle. TrademarkNow on Suomessa perustettu yritys, joka auttaa yrityksiä luomaan brändeja. Yhtiön kehittämän teknologian avulla tuotemerkkijuristit, luovat suunnittelijat ja organisaatiot voivat tarkistaa nopeasti, onko tuotemerkki liian lähellä jo olemassa olevaa tuotemerkkiä vai ei. Työ on tärkeää, koska jos valittu tuotemerkki osuu liian lähelle toisen yhtiön aggressiivisesti suojelemaa tuotemerkkiä, edessä voivat olla isot oikeudenkäynnit ja pahimmassa tapauksessa kaikki tuotemerkkiin kaadettu työ ja raha menee hukkaan. Se tarkoittaa pienimmillään kaikkien mainosten, tuotepakkausten ja sivustojen hukkaanheittämistä. Hirvittää ajatuskin.

Kuivin osa hommasta on tyypillisesti sellaista, että luova toimisto kehittelee kymmeniä nimiehdotuksia brändille. Niistä asiakas (tai asiakkaan juristi) sitten rankkaa sellaiset joita voi käyttää, ja pohjatyöhön kuuluu tavaramerkkiselvityksen tekeminen. Työ on yleensä tehtävä manuaalisesti, ja eri maiden rekisterit ovat keskenään erilaisia ja usein hankalia käyttää. Kaiken kaikkiaan siis puuduttavaa ja älyä vaativaa työtä.

Useimmilla asiakkailla on vain yksi tavaramerkki (oman yrityksen nimi), mutta useilla asiakkailla on tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia erilaisia tavaramerkkejä. Tuollaisen tavaramerkkiportfolion huolehtiminen on työlästä, ja uusien nimikandidaattien tarkastaminen on aikaa vievää puuhaa. Yhden asiakascasen nimikandidaatin pohjatyöhön menee helposti tavaramerkkijuristilta useita työpäiviä, ja koska tavaramerkkijuristeja ei Suomenkaan kokoisessa maassa ole montaa, kaikkien tavaramerkkijuristien yhteenlaskettu kalenteriaikakaan vuodessa ei riitä lähellekään kaikkien nimikandidaattien huolelliseksi tarkistamiseksi.

Toisin sanoen keinoälyavusteisella tuotteella ei ole hävinnyt yhtään työpaikkaa. Sen sijaan markkinan kysyntään on pystytty vastaamaan paremmin kuin aikaisemmin. Ilman tekoälytuotetta tuhannet tavaramerkit jäisivät tarkastamatta tai saman työn joutuisi tekemään asiakas. Keinoäly muuttaa taloutta, ja tässä on siitä kovan luokan esimerkki.

Tiedätkö sinä hyviä tekoälyn kanssa työskenteleviä yrityksiä, jotka sopisivat haastateltavaksi kirjaani? Vinkkaa siitä sähköpostitse tai kommenteissa!

Kaikki kirjoitukset löytyvät blogiarkistosta.