Hiotko heikkouksiasi vai vivutatko vahvuuksiasi?

Yrityskirjallisuus on kyllä melko täynnä p*skaa. Mitä enemmän lukee, sitä varovaisempi saa olla sen suhteen, millaisia matoja aivoihinsa päästää kaivautumaan.

Luen tällä hetkellä suunnilleen kirjan viikossa. En pääse ihan viime vuoden tahtiin, mutta laatu korvaa määrän. Silmät ovat hyppineet jo kuitenkin sen verran monen sivun ylitse, että tiedän suunnilleen ulkomuistista hyviä esimerkkejä minkä hyvänsä agendan puolesta ja vastaan.

Yksi lempiharrastuksiani on arvuutella, käyttääkö kirjoittaja argumenttiensa perustelemisessa esimerkkinä Steve Jobsin fanaattista pyrkimystä yksinkertaistamiseen, Henry Fordin oletetusti lausumaa hevosvertausta, Southwest Airlinesin hassuttelevaa yrityskulttuuria vai Googlen (usein väärin ymmärrettyä) 20 %:n sääntöä. Kotimaiset kirjat kunnostautuvat puolestaan Nokia-vertauksissa.

Nätisti sanottuna, kirjat vähän pukkaavat toistamaan itseään. Eikä aina hyvällä tavalla.

Yksi käsittämätön ja usein toisteltu ”totuus” on se, että johtajana pitäisi jotenkin keskittyä paikkaamaan vajavaisuutensa. Jos persoonassa on selkeästi jotain heikkouksia, ne tulisi paikata mahdollisimman pikaisesti, tai ei hyvä heilu.

Mutta mihin se sitten johtaa?

Yksilönä käytettävissä oleva aika on rajallista, joten kaikkea ei voi tehdä. Täytyy siis keskittyä joko paikkaamaan pahimmat kolot osaamisessa tai käyttää sama aika ja energia vahvuuksien vivuttamiseen. Otetaan esimerkiksi geneerinen johtaja x, jolla on alkutilanteessa tietty määrä taitoja:

Jos samainen johtaja nyt sitten keskittyy heikkouksiensa peittämiseen sen verran, että pahin heikkous paranee 3 yksikön edestä:

Wow mikä muutos. Taidot ovat edelleen ihan kuonatasoa, mutta ainakin lähempänä geneeristä keskiarvoa. Mutta entä jos johtaja käyttäisi saman ajan vahvuuksiensa vivuttamiseen?

Tässä päästäänkin asian ytimeen. Jos käytät aikaasi ja energiaasi heikkouksiesi hinkkaamiseen, et erotu millään tavalla massasta. Paikattuasi peittoalueet et välttämättä ole paras missään, mutta jos olisit käyttänyt saman ajan vahvuuksiesi viilaamiseen, olisit ottanut lisää kaulaa kilpailijoihin ja muuhun maailmaan.

Meillä kaikilla on huomattavia heikkouksia ja vahvuuksia. Olemme uniikkien ominaisuuksien coctail, jota ympäristö sitten ravistelee vuosien varrella, kunnes lopputuloksen voi kaataa kivaan kristallilasiin. Joillekin sekoituksen saatteeksi sopii söpö sateenvarjo, toisille toimii tehokkaammin turkinpippuri tai tulitikku. Aika on rajallinen resurssi – on fiksua tuhlata sitä siihen, millä saa suurimman vaikutuksen aikaiseksi.