Lelu.

Tervetuloa TEMU-softan aikakauteen

AI avasi kokonaan uuden softakategorian, ja siksi sijoittajat kaatavat sinne ämpärikaupalla rahaa.

Tyypillinen bisnesjärki meni pitkään siten, että firman kannattaa keskittyä liiketoimintaansa ja ostaa softa ulkoa. Oman softatiimin pitämisessä ei ollut tolkkua, koska softan rakentaminen vaatii erikoisosaamista, jolle ei omien tarpeiden lisäksi löytynyt järkevää muuta käyttöä. Koska osaavien ohjelmoijien määrä markkinoilla oli rajattu, ohjelmistokehitykseen erikoistuneet yritykset pystyivät lähes aina tarjoamaan osaavalle työvoimalle miellyttävämmän ja paremmin palkatun toimintaympäristön.

Tämä logiikka pitikin pintansa vuosikymmeniä. Sen taustalla oli kaksi kysymystä:

  1. Kuinka nopea softa on ottaa käyttöön (käyttöönottonopeus)?
  2. Kuinka hyvin softa sopii juuri meidän yrityksemme tarpeisiin (soveltuvuus)?

SaaS oli helppo ottaa käyttöön, mutta se taipui yrityksen prosesseihin huonosti. Kustomointi on yleensä mahdotonta, ja integraatioita sai rukoilla roadmapille vuositolkulla. Hinta on kuitenkin edullinen, ja tuki on yleensä ainakin jotenkuten toimiva.

Räätälöitävä valmisohjelmisto on sitten oma lukunsa. Kyseessä on periaatteessa SaaS-tyyppinen tuote, joka räätälöidään yrityksen tarpeisiin. Se on hidas ottaa käyttöön ja sopii yrityksen tarpeisiin vain rajallisesti.

Jos taas halusi oikeasti toimivaa ja yrityksen tarpeisiin räätälöityä softaa, piti pistää kättä kunnolla taskuun ja tehdä ohjelmisto niin sanotusti pitkästä tavarasta omin voimin. Se on hidas ottaa käyttöön, mutta soveltuu yrityksen omiin tarpeisiin yleensä erinomaisesti. Projekti on kuitenkin aina hidas eikä todellakaan halpa.

Jos halusit nopeasti käyttöönotettavaa softaa, joka sopii juuri yrityksesi tarpeisiin, ainoa vaihtoehto oli suunnilleen Excel. Se onkin syy siihen, miksi sekä isoja että pieniä yrityksiä johdetaan edelleen Excelillä. Excelillä pystyy tekemään vaikka mitä, mutta ihan kaikkeen sekään ei taivu.

Ja sitten tuli AI.

AI avasi kokonaan uuden softakategorian, jossa ohjelmisto tehdään omin voimin ja heitetään roskiin, kun sitä ei enää tarvita. Kun ohjelmiston kirjoittamisen kustannus alkaa olla murto-osa aiemmasta, yritykset voivat tehostaa toimintaansa uusilla ohjelmistoilla merkittävästi nopeammin kuin aikaisemmin. Softasta on tullut lähes kertakäyttökamaa. Tokeneita palaa, mutta lisäarvoa syntyy valtavalla vauhdilla.

Tämä on se syy, miksi sijoittajat kaatavat AI-kehitykseen törkeän määrän rahaa, vaikka maailmasta loppuisivat kaikki muistit kesken. AI:lla on toki muitakin käyttösovelluksia, mutta ne ovat vielä tavalla tai toisella hieman hähmäisiä. Yritykset sen sijaan ovat aina valmiita investoimaan ratkaisuihin, jotka sopivat niiden omiin tarpeisiin.

Näen tämän AI-strategian haastatteluissa lähes päivittäin. Työntekijät, joilla ei aikaisemmin ollut budjettia tai teknistä osaamista, pystyvät nyt rakentamaan pienellä vaivalla hämmästyttävän tehokkaita työkaluja, jotka ovat heti tuotantokelpoisia yrityksen sisällä. Ne eivät juuri koskaan ole tuotantokelpoisia muille yrityksille, mutta yrityksen omiin tarpeisiin ne ovat täysin käyttökelpoisia.

Tietenkin tässä tilanteessa on paljon riskejäkin.

On esimerkiksi itsestään selvää, että vibekoodattujen työkalujen tietoturva on harvoin täydellisellä tasolla. Mutta jos ollaan hetki rehellisiä, ohjelmistojen tietoturvariskien merkittävin juurisyy on kuitenkin usein se, että saman ohjelmiston pitää olla avoinna verkossa koko maailmalle ja palvella satojatuhansia käyttäjiä. Kun käyttäjiä on parikymmentä toimiston omassa sisäverkossa, riskit ovat merkittävästi pienempiä.

Yritys, joka kykenee hyödyntämään nelikentän neitseellistä kulmaa kilpailijoitaan nopeammin, käärii kaikkein suurimmat tehokkuusvoitot.