Kehä jossa musta ydin.

Voitto ei suojaa vararikolta eikä tappio takaa konkurssia

Oletko ikinä tuskaillut firmasi tulos- ja taselappujen kanssa? Rivit ovat sinällään ymmärrettävissä suhteellisen kevyelläkin koulutuksella, mutta jostain syystä lippujen ja lappujen loppuluvuilla ei tunnu olevan mitään kytköstä siihen yrittäjän arkeen, jossa tililtä lähtee todellisia euroja ja sinne maksetaan todellisia euroja.

Ei tarvitse ihmetellä.

Vika ei nimittäin ole sinussa, vaan koko kirjanpitosysteemissä. Systeemi on lähinnä rakennettu verottajan elämää helpottamaan. Itse olen sitä mieltä, että PK-yrittäjä ei tee tulos- ja taselapuilla arjessa juuri mitään. Niistä on kyllä kiva katsella miten tilikausi meni, mutta yrityksen talousjohtamiseen niistä ei ole juuri mitään hyötyä. Sen lisäksi, että yritys voi tuottaa laskennallisesti voittoa ja silti päätyä maksukyvyttömäksi, yrityksellä voi olla varsin iso kasa massia tilillä vaikka tuloslaskelma näyttäisi pitkää miinusta.

Avaan asiaa hieman esimerkillä.

Alla on kaksi erilaista esimerkkitapausta. Molemmissa tapauksissa kyseessä on pieni palvelualan yritys, jolla on alkuvuodesta tilillä rahaa 25 000 euroa ja vuosittainen liikevaihto on 350 000 euroa. Karkeasti yksinkertaistettuna tässä esimerkissä puhun vain tuloista, menoista ja voitosta näiden erotuksena.

Esimerkissä A on nähtävissä aika tyypillinen kausivaihtelu, jossa kesällä on laskutuksen näkökulmasta hiljaista mutta samalla pitää maksaa kuitenkin palkat ja tyypillisesti myös lomarahat. Heinäkuussa on aivan kuollutta, kunnes vauhti kiihtyy kohti loppuvuotta ja rauhoittuu taas hieman tammikuussa. Ei mitään erikoista siis.

Esimerkkitaulukko, jossa kassa riittää koko vuoden ajan.
Esimerkki A

Esimerkissä B on muuten sama tilanne, mutta helmikuussa myyjä ylittää itsensä ja myykin vain yhden isomman kaupan aikaisempien pienempien kauppojen sijasta. Rahamäärä on vuoden aikana täsmälleen sama, mutta koska kyseessä on isompi kauppa, ostajalla on parempi neuvotteluvoima ja siksi myyjän kannalta heikommat maksuehdot. Sen seurauksena vaikka työstä voidaan laskuttaa alussa osa, leijonaosa tehdyn työn korvauksesta pamahtaa tilille isommalla viiveellä. Ja jotta tilanne olisi vielä mutkikkaampi, isommassa keikassa aika työn tilauksesta laskun lähettämiseen on pidempi. (Ja auta armias, jos ostaja alkaakin mussuttamaan laskusta tai tulee muita ongelmia).

Esimerkkitaulukko, jossa kassa loppuu kesken maaliskuussa.
Esimerkki B

Tuloslaskelman näkökulmasta tilanne on hyvin selkeä: molemmissa esimerkeissä tulot, menot ja voitto ovat täysin samoja. Mikään luku ei itse asiassa muutu tilinpäätöksessä. Paitsi se, että esimerkin B firma on konkassa tai kassakriisissä ja esimerkki A:lla ei ole mitään hätäpäivää. Esimerkki B:n firman täytyy pieraista jostain rapiat 30 000 maalis-huhtikuun aikana tai ikuinen kesäloma koittaa etuajassa. Ainoa asia joka muuttui, oli tilille tulevan rahan jaksotus.

WTF Bunny

Mikä mättää?

No se, että todellinen maailma pyörii todellisten eurojen ympärillä: joko rahaa on tilillä tai sitä ei ole. Vaikka tuloslaskelma näyttäisi mitä, jos firmalla ei ole varaa maksaa velvoitteitaan, edessä on pahimmassa tapauksessa konkurssi tai vähintään kipakka keskustelu rahoittajien kanssa. Jos raha makaa ostajan pankkitilillä, sinulla ei ole rahaa, millä maksaa firmasi laskuja.

Siinä missä tulos- ja taselaskelma ovat lähinnä verottajaa ja uteliasta kilpailijaa kiinnostavia lappuja, yrittäjän kannattaisi olla kiinnostuneempi enimmäkseen kassavirrasta. Jos kassavirta porskuttaa tukevasti vihreällä, tulos seuraa kyllä perässä.