Bullshit jobs

Älä tehosta tekoälyllä jotain sellaista, mitä ei pitäisi tehdä ollenkaan

Oletko lukenut antropologi David Graeberin kirjan nimeltä Bullshit Jobs? Jos et, suosittelen lukemaan, sillä kirja on erityisen olennainen näin AI-aikakaudella. Kirjan keskeisin teema on se, että moderni työelämä sisältää paljon turhia työtehtäviä, joilla ei ole mitään vaikutusta yhtään mihinkään.

Tällaista työtä ovat esimerkiksi tarpeettomien raporttien kirjoittaminen, palavereissa istuminen ja yleensäkin kaikenlainen työnteon näytteleminen, josta kyllä maksetaan palkkaa, mutta joilla ei ole oikeasti mitään konkreettista vaikutusta yrityksen tulokseen. Kaikki työtehtävät eivät yksinkertaisesti ole tärkeitä tai merkityksellisiä, mutta niitä vain täytyy tehdä.

Tämä nyt ei tietenkään ole yllätys kenellekään, joka on ikinä työskennellyt isommassa organisaatiossa. Yleensä heti kun firmaan alkaa kerrostua erilaista välijohtoa, syntyy samalla sivutuotteena myös kaikenlaisia hankkeita, kehitystyötä, aloitteita ja muuta puuhastelua, joihin liittyy sitten erilaista raportointivastuuta, palaveerausta ja tapahtumia. Nämä sitten tietenkin työllistävät muuta organisaatiota, ja ennen kuin huomaatkaan, firmassa pyöritellään papereita enemmän kuin hoidetaan varsinaisia asiakkaiden ongelmia.

Graeberin kirja selittää myös herkullisesti, miksi joissakin firmoissa AI-aloitteet eivät tunnu tuottavan mitään järkeviä tuloksia, vaikka AI olisikin otettu onnistuneesti käyttöön. Syynä on tietenkin se, että AI:tä on käytetty tehostamaan erityisesti sellaisia työtehtäviä, joita ei pitäisi alun perin välttämättä olla olemassakaan.

On tietenkin suuri houkutus tehostaa tekoälyllä ensiksi juuri sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole tärkeitä mutta joihin menee paljon turhaa aikaa. Tämä on luonnollinen reaktio, joka kuulostaa ensi kuulemalta järkevältä. Eli testataan ensin tekoälyä pilottina sellaisissa työtehtävissä, jotka eivät epäonnistuessaan aiheuta pahoja ongelmia, mutta joihin palaa silti arvokasta aikaa.

Mutta samalla tuo ajatus paljastaa ison ongelman.

Jos tehtävä nimittäin ei ole niin tärkeä, että sen prosessin uudistaminen aiheuttaisi mitään ongelmaa, miten se voisi olla kovinkaan tärkeä tehtävä?

Ja jos se vie silti niin paljon aikaa, että sitä pitäisi tehostaa, miksi sitä yleensäkään tehdään?

Tuota ei tietenkään voi missään työpaikalla sanoa ääneen, tai ainakaan kovin kovaan ääneen. Mutta ikävä tosiasia on, että jos prosessi ei tuota arvoa automatisoituna, se ei tuota sitä myöskään ihmisen tekemänä.

Jos siis firmassasi on otettu AI-työkaluja käyttöön onnistuneesti, mutta tulosrivillä ei tapahdu mitään liikettä, sinulla on ongelma. Syynä on joko liian suuressa roolissa oleva tuntihinnoittelu (jolloin tuntityön tehostaminen on sarjatulella omaan varpaaseen ampumista) tai se, että tehostettiin työtä, jota ei pitäisi olla olemassakaan.

Työtehtävän tehostaminen tekoälyllä on hyvä testi. Jos tehostamisesta huolimatta tulos ei parane, tiedät että sinulla on rakenteellinen ongelma korjattavaksi.