Pankkiirilamppu ja kristallipallo.

Miten sinun firmassasi on varauduttu taantumaan?

Olisi kiva puhua vain mukavista asioista, mutta näkymät ovat synkeitä. Olemme ajamassa taantumaa kohti sellaista vauhtia, että heikompia hirvittää. Tilannetta eivät varsinaisesti paranna nykyisen hallituksen harrastama leväperäinen velanotto, valtion muumioituva ikäpyramidirakenne ja mannerlaattojen vauhdilla etenevät rakenneuudistukset.

Antti Rinne bussissa ajamassa Suomea rotkoon.
Kiitos, SDP. Meillä taitaa olla sama suunta.

Taantuma siis on tulossa, mutta mitä sitten?

Itselläni on takana kokemuksia yhdestä lamasta ja useasta taantumasta. 18-vuotiaana tekemäni konkan seurauksena jouduin välillä turvautumaan jopa kirkon ruoka-apuun. Ekassa vuokrakämpässäni nukuin vanhoissa verhoissa, koska ei ollut varaa sänkyyn tai petivaatteisiin. Vaikka kaikki omaisuus meni, maine sentään säilyi.

Tilanne on onneksi nykyään hieman parempi konkurssiin ajautuvien yrittäjien näkökulmasta. Ei paljoa, mutta on kuitenkin.

Isoin ongelma tällä hetkellä on, että meillä on työelämässä hirvittävä määrä yrityksiä, yrittäjiä ja työntekijöitä, joilla ei välttämättä ole mitään järkeviä omakohtaisia kokemuksia taantumasta. Taantumien sukupolvikokemukset voivat olla siis hyvin erilaisia. Esimerkiksi kun nykyinen vaimoni biletteli vaihdossa viime finanssikriisin (2007–2009) aikaan ilman huolta huomisesta, itse söin tuolloin lähinnä kynsiäni ja alennushintaista tonnikalaa. Osa ei siis huomannut taantumaa lainkaan, osa huomasi sen vähän liiankin hyvin.

Millainen työelämä meillä nyt sitten on edessä, kun rahaa ei tulekaan ovista ja ikkunoista? Mitä tapahtuu, kun asiakkaat kiskaisevat budjettinyörit umpisolmuun? Entä mitä ihmisten mielenterveydelle käy taantumassa, jos se nyt on jo kiikkerällä pohjalla?

Tilanne ei paljoa naurata.

Yrityksissä tarvitaan ryhtiliikkeitä ja nopeasti. Eivätkä ne ryhtiliikkeet tule olemaan kaikille mieluisia.

Minun täytyy tunnustaa, että en ole oikein ikinä kokenut olevani mukavuusalueella silloin kun asiat menevät liian hyvin. En ole ikinä voinut suhtautua neutraalisti siihen, kun työpaikoilla pistetään rahaa palamaan turhuuksiin ja kitistään mitättömistä asioista. Omat kokemukset lama- ja taantumakausista ovat opettaneet arvostamaan riihikuivaa rahaa ja halveksumaan höttöistä bullshittia.

Noiden vaikeiden aikojen opit ovat nyt arvokkaita.

Paketoin oman osaamiseni palvelutuotteeksi. Massipato® Sotakassa on tehotuote osaamisintensiivisille yrityksille, jotka eivät halua tulla taantuman yllättämäksi housut kintuissa. Mukana tietenkin törkeä takuu. Osta omasi tästä:

Massipato® Sotakassa
Aloitetaanko heti vai odotellaanko ulosottomiestä?